Mitä osaamisperusteisuus tarkoittaa opetussuunnitelmatyön kannalta?

Yksilöllistetyn osaamisperusteisen ammattikoulutuksen opetussuunnitelman laadinnan tärkein asiakirja ovat tutkinnon perusteet. Tutkinnon perusteista päättää Opetushallitus. Perusteet määrittävät sen, mitä osaamista opiskelijan tulee hallita saavuttaakseen tutkinnon. Esimerkiksi oman alani toisen asteen koulutuksessa, media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnon perusteissa todetaan: ”tutkinnon suorittanut tuntee media-alan toimintaympäristöä ja omaa valmiudet tehdä monipuolisia työtehtäviä erilaisissa työympäristöissä. […] Hän osaa soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja muuttuvissa työtilanteissa ja osaa toimia monipuolisesti media-alan ja kuvallisen ilmaisun erilaisissa työtehtävissä” (Opetushallitus: media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto).

Perusteet eivät sinänsä sido mihinkään tiettyyn opetuksen järjestämisen tapaan vaan niissä tuodaan ilmi, mitkä ovat kunkin osaamisalan ammattitaitovaatimukset sekä millä kriteereillä osaamista arvioidaan. Ammattitaidon osoittamisesta perusteissa muotoillaan seuraavasti: ”opiskelija osoittaa osaamisensa näytössä käytännön työtehtävissä toimimalla media-alan toimintaympäristössä tekemällä alan työtehtäviä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittua ammattitaitoa ei voida arvioida näytön perusteella, ammattitaidon osoittamista täydennetään yksilöllisesti muilla tavoin” (emt., s. 15). Tämän tarkemmin perusteet eivät ota osaamisen järjestämisen tapaan kantaa. Opetuksen järjestämisen tapa muotoillaan opetussuunnitelmassa, josta huolehtii koulutuksen järjestäjä.

Osaamisperusteisen ammattikoulutuksen opetussuunnitelmatyö lähtee yksilöllistämisen tai henkilökohtaistamisen ideaalista, ja ajatuksesta, että jokaisella on erilainen osaamistausta ja omanlaisensa oppimistyyli. Osaamisperusteinen opetus on kyettävä järjestämään siten, että “asetetut osaamistavoitteet voidaan saavuttaa opiskelijan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla” (Opetushallitus: Ammattipeda-sivusto). 

Opinnoissa tavoiteltava osaaminen johdetaan suoraan tutkinnon perusteista, mutta osaamista voi hankkia monin muinkin tavoin kuin luokkahuoneessa tai luentosalissa istumalla: työssä oppimalla, harrastuneisuuden kautta, muilta kursseilta tai koulutuksista, netistä tutoriaaleja katsomalla, ja niin edelleen. Olennaista on, että opiskelija kykenee todentamaan osaamisensa arvioijille näyttötilanteessa. Esimerkiksi asiakastyönä tuotetun videon (siis lopputuloksen) esittämisen lisäksi hänen tulisi kyetä dokumentoimaan ja perustelemaan työprosessin aikana tekemiään valintoja ja käyttämiään tekniikoita.

Myös ammatillisen koulutuksen ohjaussuunnitelma elää tutkinnon perusteista ja muuttuu niiden mukana. HAMK Unlimited -verkkojulkaisun mukaan ohjaussuunnitelma antaa suuntaviivat sille, miten ja minkälaista ohjausta opiskelija saa yksilöllisen opintopolkunsa eri vaiheissa. Velvollisuus tarjota opiskelua tukevaa ohjausta on myös kirjattu lakiin ammatillisesta koulutuksesta (61§):

"Opiskelijalla on oikeus saada eri oppimisympäristöissä sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen sekä tukee opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. Opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta."

Osaamisperusteinen opiskelu perustuu työelämälähtöisyyteen sekä opiskelijan itsenäisyyteen ja yksilölliseen etenemistahtiin osaamisen arvioinnissa, hankkimisessa ja osoittamisessa (Opetushallitus: Ammattipeda-sivusto). Sekä opetus- että ohjaussuunnitelmatyön tulee tukea tätä. Ohjaussuunnitelmalle henkilökohtaistaminen, työelämälähtöisyys ja opiskelijan itsenäisyyteen tähtäävä ammatillinen koulutus tarkoittavat, että ohjaus tulee ymmärtää pelkkää opintoneuvontaa laaja-alaisempana, opiskelijan kokonaisvaltaisen kasvun käsittävänä tukena.

Opetussuunnitelmalta osaamisperusteisuus edellyttää henkilökohtaiseen tukeen ja ohjaukseen varattua aikaa. Hahmottelen opetussuunnitelman ja ohjaussuunnitelman suhdetta jotenkin näin: opetussuunnitelma määrittelee ohjauksen (ajankäytölliset) raamit, ohjaussuunnitelma sen tavoitteet ja keinot. Opetussuunnitelmassa tulee näkyä opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) laatimiseen ja päivittämiseen varattu aika, opiskelijan osallistuminen HOKSinsa tekemiseen ja päivittämiseen, yksilölliset mahdollisuudet erilaisille opiskelijoille, joustavuus tutkinnon osien ja osan osien opinnoissa sekä monimuotoiset (esim. sähköiset) ja työelämälähtöiset oppimisympäristöt (emt.).

Näistä lähtökohdista opetussuunnitelmatyön ei voi ajatella pohjautuvan yksinomaan sellaiseen opettajavetoiseen, ryhmämuotoiseen luokkaopetukseen, jota itse olen perus-, lukio- ja ammattikorkeaopintojen kautta tottunut pitämään opetuksen järjestämisen normina ja itsestäänselvyytenä.

Lähteet:

HAMK Unlimited -verkkojulkaisu (2018). Ohjaussuunnitelman laatimisen uudet tuulet. Hämeen ammattikorkeakoulun open access -julkaisuportaali. Viitattu 17.12.2019. https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/ohjaussuunnitelman-laatimisen-uudet-tuulet/

Laki ammatillisesta koulutuksesta. Annettu 11.8.2017. Viitattu 17.12.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170531#L7P61

Ohjaan.fi -verkkosivusto. Oppiminen suunnitellaan yksilöllisesti. https://ohjaan.fi/suunnittelemme/tyossa-oppimisen-suunnittelu/

Opetushallitus. Opetussuunnitelmatyö ja osaamisperusteisuus. Ammattipeda-verkkosivusto, viitattu 12.12.2019. http://www10.edu.fi/ammattipeda/index.php?sivu=opetussuunnitelmatyo

Opetushallitus. Tutkintojen perusteet. Oph.fi -verkkosivusto, viitattu 12.12.2019. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tutkintojen-perusteet

Opetushallitus (2018). Tutkinnon perusteet. Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto. Viitattu 12.12.2019. https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/selaus/kooste/ammatillinenkoulutus?hakutyyppi=perusteet