Osaamisen arvioinnin määräykset, ohjeet ja käytännöt

Arvioinnin kokonaisuus koostuu diagnostisesta, lähtötasoa selvittävästä arvioinnista, oppimisprosessin aikana tapahtuvasta formatiivisesta arvioinnista sekä prosessin päätteeksi tapahtuvasta summatiivisesta arvioinnista.

Formatiivinen arviointi on opiskelijan oppimisen seuraamista, tietoa hänen osaamisensa tasosta kulloisellakin arviointihetkellä. Helsingin yliopiston formatiivista arviointia koskevan blogin mukaan formatiivinen arviointi pyrkii ohjaamaan opiskelijaa eteenpäin oppimisprosessissaan. Keskeinen ohjaamisen väline on kannustava, opiskelua motivoiva palaute.

Summatiivinen arviointi taas varmistaa, että opiskelijan osaaminen vastaa asetettuja osaamistavoitteita. Summatiivisessa arvioinnissa arvioinnin kohteena on opiskelijan osaaminen (formatiivisessa oppiminen, osaamisen kehittymisen prosessi). Tässä kirjoituksessa keskityn nimenomaan summatiivisen arvioinnin käytäntöihin ja sitä koskeviin ohjeisiin ja määräyksiin.

Arvioinnin kohteena on siis opiskelijan osaaminen. Ammatillisen koulutuksen osalta osaamista arvioidaan suhteessa Opetushallituksen määrittämiin tutkinnon perusteisiin (esim. Media-alan ammattitutkinnon perusteet ePerusteet-palvelussa). Ammattikorkea-koulussa arviointi perustuu opetussuunnitelmassa tai opintojaksokuvauksissa esitettyihin osaamistavoitteisiin ja arviointikriteerit (esim. TUNI ja OAMK). OAMK:n osaamisen arviointia koskevien ohjeiden mukaan arviointi on ”tasapuolista, luotettavaa, kehittävää ja kannustavaa”.

Arvioinnista määrätään laissa ammatillisesta koulutuksesta (53. §) sekä Ammattikorkeakoululaissa (37. §).

Ammattikorkeakoulutuksessa osaamisen arvioinnista vastaa opettaja. Opiskelijan itsearviointia sekä vertaisarviointia voidaan hyödyntää, ” kun menettely edistää opintojakson osaamistavoitteiden saavuttamista” (Tampereen korkeakouluyhteisö).

Ammatillisessa koulutuksessa arviointi on työelämälähtöistä, jolloin arvioinnista vastaavat opettaja ja työelämän edustaja, sekä opiskelija itsearvioinnin muodossa. Opetushallituksen mukaan ammatillisen tutkinnon osia arvioivat opettaja ja työelämän edustaja, yhteisten tutkinnon osien arvioinnista vastaa yksin opettaja tai muu koulutuksen järjestäjän edustaja. Arvioijat nimeää ja perehdyttää koulutuksen järjestäjä. Arvioijiin sovelletaan Hallintolain 27-29 §:n esteellisyyssäännöksiä, joiden mukaan esteellisyyden  voi aiheuttaa muun muassa perhe- tai palvelusuhde opiskelijaan tai arvioinnista kertyvä erityinen hyöty tai haitta.

Ammatillisen tutkinnon osan arvioijalla on Opetushallituksen mukaan oltava ammattitaito tutkinnon osan tai osien osa-alueiden sisällöstä. Itselleni jäi epäselväksi, kuka valvoo työelämää edustavien arvioijien ammattitaitoa, ja miten.

Opiskelijan kuuluu saada arviointia koskeva päätös perusteluineen. Ammatillisissa tutkinnon osissa osaamista arvioidaan arvosana-asteikolla 1-5. Opiskelijalla on oikeus pyytää arvioinnin tarkistamista tai oikaisuun. Koulutuksen järjestäjän tulee myös tarjota mahdollisuus arvosanan korottamiseen ja hylätyn arvioinnin uusimiseen. Ammattikorkeakoulussa uusiminen on mahdollista arvioinnin tuloksesta riippumatta.

Laki ammatillisesta koulutuksesta (53. §) edellyttää, että ammatillisen koulutuksen järjestäjä laatii osaamisen arvioinnin toteutussuunnitelman (OPM ja OPH ohje 2019, ).

Opetusministeriön ja Opetushallituksen antaman ohjeen mukaan arvioinnin toteutussuunnitelma sisältää ”yleiset osaamisen arvioinnin menettelytavat”, eli suunnitelman kaikesta edellä mainitusta: miten opiskelijan osaamisen osoittaminen järjestetään (esim. näyttötilaisuuksia koskeva suunnitelma), miten arviointi toteutetaan (arvioijien perehdytys, arvioinnin dokumentointi, arvioinnista päättäminen jne.), sekä miten aiemmin hankkittua osaamista tunnustetaan (tunnustamalla opiskelijalla jo olevaa osaamista pyritään välttämään tarpeetonta koulutusta ja arviointia, ja täten jouduttamaan opintoprosessia). Lisäksi arvioinnin toteutussuunnitelma sisältää toimintaohjeet mm. arvioinnin uusimisesta, korottamisesta, oikaisusta, todistuksista.

Lähteet:

Ammattikorkeakoululaki. Annettu 14.11.2014. Viitattu 31.1.2020. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932

Hallintolaki. Annettu 6.6.2003. Viitattu 31.1.2020. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434

Helsingin yliopiston kemian opettajankoulutusyksikkö. Formatiivinen arviointi. Päiväämätön blogikirjoitus. Vierailtu 31.1.2020. https://blogs.helsinki.fi/formatiivinen-arviointi/

Laki ammatillisesta koulutuksesta. Annettu 11..8. 2017. Viitattu 31.1.2020. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170531

Opetushallitus (2019). Osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelman tietosisältö. Ohje. Laadittu 15.3.2018, päivitetty 9.12.2019. Viitattu 31.1.2020. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaamisen-arvioinnin-toteuttamissuunnitelma_tietosisalto_122019.pdf

Opetushallitus (2020). Osaamisen arviointi ammatillisessa koulutuksessa. Viitattu 31.1.2020. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/osaamisen-arviointi-ammatillisessa-koulutuksessa

Oulun ammattikorkeakoulu. Osaamisen arviointi. Viitattu 31.1.2020. http://www.oamk.fi/opinto-opas/opiskelu-oamkissa/osaamisen-arviointi

Tampereen korkeakouluyhteisö. Opintojen arviointiohje. Vahvistettu 20.11.2018. Viitattu 31.1.2020. https://www.tuni.fi/opiskelijanopas/kasikirja/uni?page=2198