Projektin tarkoituksena on KVS:n verkkosivuilla olevan hanke-esittelyn mukaan tukea medialukutaidon kehitystä miehitetyllä palestiinalaisalueella. ”Kansalaisille järjestettävillä kursseilla opetetaan esimerkiksi sosiaalisen median käyttöä, faktantarkistusta, journalismin etiikkaa ja itsesääntelyjärjestelmän perusteita sekä turvallisuutta ja suojautumista verkossa. Tavoitteena on edistää alueen väestön oikeutta tietoon ja vahvistaa kansalaisyhteiskunnan ja demokratian toimintaedellytyksiä.”
Hanke kestää vuoden 2020 loppuun, ja alkuperäisen suunnitelman mukaan se koostuu yhteensä kuudesta medialukutaitokoulutuksesta eri puolilla Länsirantaa sekä Gazassa. Kirjoittamishetkellä ei ole tiedossani, miten Korona-pandemia tulee vaikuttamaan jäljellä oleviin, syksylle 2020 aikataulutettuihin koulutuksiin. Itse olen toistaiseksi osallistunut kahteen koulutukseen Betlehemissä: kouluttajien koulutukseen syyskuun alussa, sekä Aida-pakolaisleirin asukkaille pidettyyn medialukutaitokoulutukseen marraskuussa.
Hankkeen taustalla on kansainvälinen oppilaitosten ja kolmannen sektorin toimijan verkosto. Suomalaisen sivistyssäätiö Kansanvalistusseuran yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat Palestiinalaisen Birzeitin yliopiston viestinnän täydennyskoulutuskeskus Media Development Center (MDC) sekä Betlehemin yliopiston Community Partnership -instituutti (ICP). Projektia rahoitetaan Suomen Ulkoministeriön kehitysyhteistyön määrärahoista.
 |
| Mediakouluttajien koulutuksen osanottajat Mohamed (vas.), Jehad, Mhamad sekä allekirjoittanut ryhmätehtävän ääressä syyskuussa 2019. Kuva: Emad Alasfar |
Suomalaisia vapaaehtoisia projektiin haettiin KVS:n verkkosivuilla sekä sosiaalisessa mediassa levitetyllä ilmoituksella. Meitä valittiin lopulta mukaan kuusi, kaikki taustaltaan journalisteja. Palestiinalaisten osanottajien rekrytoinnista vastasivat paikalliset yhteistyökumppanit. Betlehemissä syyskuussa järjestettyyn kouluttajien koulutukseen (”Training of Trainers”) osallistui 15 palestiinalaista journalistia, joista valittiin varsinaisten, ”taviksille” suunnattujen medialukutaitokoulutusten vetäjiksi – meidän työpareiksemme – seitsemän osallistujaa. Me suomalaiset osallistujat toimimme siis kaksitasoisessa roolissa: kouluttajina ja kouluttajien kouluttajina.
Roolimme kouluttajien koulutuksen suunnittelussa oli merkittävä: koulutus sisälsi puolentoista tunnin workshopin kultakin suomalaiskouluttajalta. Workshopien aiheita olivat mm. kansalaisjournalismi, valeuutiset ja faktantarkistus, Palestiinan mediarepresentaatio länsimaissa sekä audiovisuaalinen medialukutaito. Näiden ohella kahden viikon mittainen koulutus sisälsi luentoja ja workshopeja mm. ihmisoikeuksista, tietoturvasta, journalismin etiikasta, palestiinalaismediasta sekä miehitettyjen alueiden tilanteesta ylipäätään.
Koulutuksen aikana myös laitettiin pienryhmissä alulle varsinaisten lukutaitokoulutusten opetussuunnitelman laatiminen. Koska sisällöt ja koulutusten rakenne pitkälti perustuivat Training of Trainersiin, oli meillä suomalaisilla vapaaehtoisilla lopulta suuri – paikallisia kollegoitamme suurempi – vaikutus siihen, mistä näkökulmista medialukutaitoa koulutuksissa lähestytään.
Työskentely tässä medialukutaidon kehityshankkeessa haavoittuvalla alueella on tarkoittanut valtavaa määrää vuorovaikutusta ja tiimityöskentelyä, kulttuurienvälistä viestintää ja pitkää pinnaa. Työskentely Israelin miehityksen aiheuttamien räikeiden epäoikeudenmukaisuuksien ja ihmisoikeuksien polkemisen keskellä on myös saanut minut hetkittäin radikalisoitumisen partaalle, mutta on samalla opettanut kylmäpäisyyttä ja suunsa kiinni pitämistä. Näitä kokemuksia olen koulutusreissujen jälkeen purkanut sivistyneessä muodossa hankkeen blogikirjoituksissa.
Hankkeen kouluttajana olen joutunut useasti arvioimaan kykyjäni ja lähes tiedostamattomaksi pinttyneitä tapojani ilmaista itseäni sekä kielellisestä näkökulmasta – kouluttaessani englanniksi arabiaa puhuville osallistujille tulkin välityksellä (ja välillä ilman) – että kulttuuristen koodien näkökulmasta. Hanke on edellyttänyt jatkuvaa improvisaatiota opettajana, omasta suunnitelmasta tai visiosta luopumista ja tilan ja ajan jakamista. Roolissani olen tasapainoillut auktoriteetin, mentorin ja vertaisoppijan välillä. Lisäksi erityisesti kouluttajien kouluttamiseen valmistautuminen edellytti myös oman koulutusosaamisen tunnistamista, sanallistamista ja jakamista. Valtavan määrän vinkkejä, ideoita ja buustausta osaamiseemme saimme myös runsaasti koulutus- ja opetustyötä tehneiltä KVS:n koordinaattoreilta.
Lähteet:
Kansanvalistusseura (2019). Medialukutaidolla kohti kestävää yhteiskuntaa Palestiinassa 2019-2020. Viitattu 28.3.2020. https://kansanvalistusseura.fi/mediakasvatusta-palestiinassa/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti