Suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälisyyskäytänteistä

Ammattikorkeakoulu Karelia listaa verkkosivuillaan korkeakoulutuksen kansainvälisyyskäytänteinä 

• opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuuden
• opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuuden
• kansainväliset koulutus- ja opetussuunnitelmayhteistyöhankkeet
• kansainväliset tutkimus- ja kehittämishankkeet
• koulutusviennin
• vieraskielisen koulutustarjonnan, sekä
• kotikansainvälistymisen.

Tarkastelen seuraavassa näitä käytänteitä opiskelijan ja opettajan näkökulmasta.

Liikkuvuus

Opettajien ja opiskelijoiden liikkuvuusmahdollisuuksista kirjoittaminen koronavirusepidemian sekoittaessa yhteiskuntajärjestystä ympäri maailmaa tuntuu vähintäänkin ristiriitaiselta, sillä juuri ihmisten liikkuvuus on tautiepidemian leviämisen keskeinen aiheuttaja. Tuntuu vääjäämättömältä, että epidemia tulee muuttamaan kansainvälisen liikkuvuuden käytäntöjä myös pitkällä aikavälillä. Alla kirjoittamani vastaa tilannetta ennen epidemian puhkeamista.

Korkeakoulutusta koskevan liikkuvuuden muotoina voidaan erottaa opiskelijavaihdot, opiskelijoiden kansainväliset harjoittelut, opettajien liikkuvuus sekä asiantuntijavaihdot.

Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden vaihto-opiskelujaksot toteutuvat tavanomaisimmin joko korkeakoulujen kahdenvälisten liikkuvuussopimusten kautta, Erasmus+ tai Nordplus -vaihto-ohjelmien kautta, tai ns. free mover -vaihtona, jossa opiskelija itse hankkii vaihto-opiskelupaikkansa edellä mainittujen ohjelmien ulkopuolelta.

Kahdenväliset liikkuvuus- tai vaihtosopimukset ovat merkittävä osa korkeakoulujen välistä suoraa yhteistyötä. Nopealla vilkaisulla suomalaisten korkeakoulujen kahdenvälisiin kumppanuuksiin keskeisinä vaihtokohteina hahmottuvat Sveitsi, Kanada, USA, Australia, Uusi-Seelanti, Etelä-Korea, Japani, Venäjä ja Kiina. Kahdenväliset sopimukset voivat koskea niin opiskelijoiden kuin opetushenkilökunnan liikkuvuutta. Useat korkeakoulut tarjoavat kahdenvälisiin sopimuksiin perustuviin opiskelijavaihtoihin apurahan.

Kahdenvälisten liikkuvuussopimusten piiriin kuuluvat myös korkeakoulujen kansainväliset kaksoistutkinnot (double degree), jossa opiskelija saa valmistuessaan tutkintotodistuksen sekä suomalaisesta että yhteistyökorkeakoulusta ulkomailla. Kaksoistutkinnossa opiskeluaika (ammattikorkeakoulussa 4 vuotta) jakautuu opiskelujaksoihin kummassakin korkeakoulussa, joten opiskeluaika ei pitene. Esimerkiksi Oulun ammattikorkeakoululla on kaksoistutkintokumppaneita Irlannissa, Hollannissa ja Saksassa, LAB-ammattikorkeakoululla Islannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Ranskassa.

Erasmus+ on EU:n rahoitusohjelma, jonka tavoitteena on liikkuvuuden, yhteistyön ja hyvien käytäntöjen jakamisen edistäminen koulutuksen ja kasvatuksen, nuorisotyön ja urheilun alueilla. Erasmus+ -ohjelmaa hallinnoi EACEA, EU:n koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto.

Opiskelijoille Erasmus+ -ohjelma tukee sekä vaihto-opintoja että työharjoitteluja EU:n alueella ja ETA-maissa. Erasmus+ -vaihto on mahdollinen missä tahansa tiedekunnassa tai koulutusohjelmassa, ja vaihtoon voivat lähteä myös tohtorintutkintoa tekevät (Euroopan Komissio). Kumppanimaa-ohjelman (Partner Countries) kautta Erasmus+ tukee myös liikkuvuutta Euroopan ja muun maailman välillä. Opetushallituksen mukaan vuonna 2018 noin 23 000 henkilöä Suomesta osallistui Erasmus+ -liikkuvuusjaksoille.

Olin itse AMK-opinnoistani 6 kuukauden Erasmus-vaihdossa Hogeschool voor de Kunsten Utrechtissa Hollannissa vuonna 2005. Hollanninkielisillä kursseilla opiskelu oli hieman puolivillaista, sillä olin pitkälti opiskelutovereideni simultaanitulkkauksen varassa. Mutta minulla oli loistava tuutori, ja pääsin osallistumaan useammalle kuukaudelle jaoteltuun dokumentaarisen elokuvan kurssiin, josta sain tärkeää kokemusta, osin kantapään kauttakin. Opintosuorituksiini kirjattiin vaihdon lopuksi kursseja, joille en tiedä osallistuneeni.

Tärkein anti vaihtojaksosta oli kuitenkin itsenäistyminen ja henkinen kypsyminen: lähdin vaihtoon poikasena, ja palasin jonain muuna. Asuin suomalais-norjalais-australialaisessa kommuunissa, ja osallistuin myös ahkerasti Utrechtin Erasmus Student Networkin (ESN) järjestämiin tapahtumiin ja bileisiin. Kenties juuri tuo hengailu kansainvälisessä yhteisössä sytytti yhä uudelleen ulkomaille, uusiin heterogeenisempiin ympäristöihin lähtemisen palon, joka ei ole vielä sammunut.

Erasmus+ -opiskelu tai harjoittelu voi kestää 3-12 kk, ja on lähtijälle maksutonta. Erasmus+ -ohjelma onkin ainutlaatuinen keino päästä opiskelemaan Euroopan parhaimpiin yliopistoihin ilman lukukausimaksuja. Ulkomaanjaksolle on lisäksi mahdollista saada Erasmus+ -tukea matka- ja oleskelukustannusten rahoittamiseen. Helsingin yliopiston opiskelijan ohjeiden mukaan tuki on tulevana lukuvuonna 15,67€/päivä korkeamman kustannustason EU/ETA-maissa, ja 14€/päivä alemman kustannustason maissa.

Erasmus+ -ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia myös opetusalan henkilöstölle (opettajat ja muu henkilökunta). Käytännössä tämä voi olla työhöntutustumista, työnseurantaa tai kansainvälistä ammatillista täydennyskoulutusta. (Euroopan Komissio)

Nordplus on tarjoomaltaan vahvasti Erasmus+ -ohjelmaa muistuttava Pohjoismaiden ministerineuvoston vaihto-ohjelma, jonka tavoitteena on ”pohjoismaisen yhteistyön ja liikkuvuuden lisääminen pohjoismaisten yliopistojen ja korkeakoulujen kesken”. (Opiskele ulkomailla -sivusto). Nordplus-ohjelmassa ovat mukana Pohjoismaat ja Baltian maat. Erasmus-ohjelman tavoin myös Nordplus myöntää opintoihin apurahoja, ” korkeakoulussa tapahtuviin päätoimisiin opintoihin tai opintoihin kuuluvaan työharjoitteluun” (emt.). Kuten Erasmus+, myös Nordplus rahoittaa lisäksi opettajien ja koulutushenkilökunnan liikkuvuutta, sekä yhteispohjoismaisia koulutuksen kehittämishankkeita, joista lisää jäljempänä.

Opiskelija- ja opettajaliikkuvuutta Suomen ja Venäjän välillä edistävä ohjelma on First+.

Vaihtoon voi lähteä myös ilman vaihto-ohjelmaa tai korkeakoulujen välistä sopimusta. Tällöin puhutaan ns. free mover -vaihdosta, jossa opiskelija hankkii vaihtopaikkansa itse. Freemover-vaihdossa opiskelija vastaa itse kustannuksistaan, mutta tietyissa korkeakouluissa apurahojen saaminen on mahdollista (esim. Helsingin yliopistossa 300 € Eurooppaan ja Venäjälle, 900€ muihin maihin suuntautuviin vaihtoihin). Free mover -vaihto on mahdollista järjestää myös vaihtovälitysorganisaation kautta, kuten Aasian vaihtokohteita välittävä Asia Exchange, mutta näihin vaihtoihin apurahaa ei tavanomaisesti myönnetä.

Ulkomaille harjoitteluun voi lähteä myös Opetushallituksen EDUFI-apurahan turvin. Nämä harjoittelut tapahtuvat ennalta määrätyissä yrityksissä ja organisaatioissa kohdemaissa, sekä suomalaisorganisaatioissa (kuten edustustot ja Suomi-koulut) ulkomailla. EDUFI-harjoitteluun voivat hakea korkeakoulussa opiskelevat ja vastavalmistuneet.

Kansainväliset koulutus- ja kehittämishankkeet

Korkeakoulut muodostavat kansainvälisiä verkostoja koulutuksen kehittämiseksi ja yhteisissä intresseissä olevan tutkimuksen tekemiseksi. Yksi esimerkki tällaisesta, hyvinkin moniulotteisesta korkeakouluverkostosta on Uarctic (Unversity of the Arctic), joka verkkosivujensa mukaan edistää kasvatusta ja tutkimusta arktisella alueella ja alueesta. Verkostoon kuuluu korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia kaikista Pohjoismaista, Kanadasta, Yhdysvalloista, Färsaarilta ja Venäjältä. Verkoston jäsenet jakavat resursseja ja osaamista ja kehittävät yhteisiä pohjoisen alueen opiskelijoille saavutettavia ja relevantteja opintokokonaisuuksia. Lisäksi verkosto ylläpitää North2North -liikkuvuusohjelmaa pohjoisten korkeakoulujen välillä.

Verkoston tutkimus- ja kehitystoiminta jakaantuu tiettyjen aihe- tai maantieteellisten alueiden tutkimusyhteistyötä tekeviin temaattisiin verkostoihin (Thematic Networks). Esimerkkinä tästä on koulutus- ja opetusuunnitelmayhteistyön osalta viiden pohjoismaisen yliopiston muodostama verkosto Arctic Teacher Education for Social Justice and Diversity - arktinen opettajankoulutus sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon puolesta. Verkoston yhteistyö konkretisoituu (mm.) yliopistojen yhteisen 10 opintopisteen Arctic Inclusive Pedagogy Master Study Course -verkkokurssin kehittämisessä. Kehityshanketta rajoittaa Nordplus.

Koulutusvienti

Koulutusvienti on korkeakoulujen kansainvälisen verkostoitumisen uloke, jossa osaamisen jakamiselle laitetaan hintalappu. Koulutusvienti on kotimaisen koulutusosaamisen myymistä ulkomaisille asiakkaille – siitä riippumatta, tapahtuuko itse koulutus kotimaassa vai ulkomailla. Myytävänä voivat olla tutkinnot ja niiden osat, konsultointipalvelut, kehittämispalvelut, oppimateriaalit ja oppimisympäristöt. (HAMK; Wikipedia; Opetushallitus)

Esimerkkinä on vuonna 2017 aloitettu Haaga-Helia ammattikorkeakoulun nelivuotinen International Business -koulutusohjelma Mondragonin yliopistossa Querétarossa, Meksikossa, jonka opiskelijat siis suorittavat suomalaisen tutkinnon. Haaga-Helian mukaan koulutusohjelma tarjoaa ”parhaita suomalaisia opetuksen käytäntöjä sekä pedagogista ja opetussuunnitelmaosaamista vahvalla kansainvälisellä painotuksella.”

Kotikansainvälistyminen

Jyväskylän ammatikorkeakoulun mukaan kotikansainvälistymisellä tarkoitetaan kansainvälisten kokemusten hankkimista ja vieraisiin kulttuureihin tutustumista kotimaasta poistumatta. Kotikansainvälistymisen käytännöiksi voidaan laskea esimerkiksi ulkomaalaiset vierailijat ja luonneoitsijat, pedagoginen ”nojatuolimatkailu” eli ulkomainen kirjallisuus ja tiedonhankinta oman alan kansainvälisistä caseista ja verkostoista sekä vieraskielinen koulutustarjonta, josta esimerkkinä useimpien ammatillisten opettajakorkeakoulujen tarjoamat englanninkieliset linjat. Myös opiskelijoiden toimeenpanema vertaistuutorointi Suomeen saapuville vaihto- tai tutkinto-opiskelijoille voidaan lukea kotikansainvälistymisen piiriin.

Kotikansainvälistymisessä on kyse myös koulutuksellisesta tasa-arvosta: koti-kansainvälistymisen avulla myös ne opiskelijat, joilla ei ole mahdollisuutta lähteä ulkomaille, saavat tilaisuuden kasvattaa kansainvälistyvän työelämän valmistuvilta korkeakoulu-opiskelijoilta edellyttämää osaamista. Lähivuodet näyttävät, missä määrin koronavirus ja vastaavien pandemioiden uusiutumisen pelko vaikuttavat korkeakouluopiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuushalukkuuteen, ja millä tavalla kotikansainvälistyminen ja etäkansainvälistyminen sitä kompensoivat.



Lähteet:

Educations Media Group: Nordplus-vaihto-ohjelma. Pohjoismainen vaihto-ohjelma opiskelijoille ja opettajille. Opiskeleulkomailla.fi -sivusto. päiväämätön, viitattu 24.3.2020. https://www.opiskeleulkomailla.fi/nordplus-7927

Euroopan komissio: Erasmus+ Programme Guide. Päiväämätön, viitattu 24.3.2020. https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/programme-guide/part-b_en

Euroopan komissio: Erasmus+. Opiskelu ulkomailla. Päiväämätön, viitattu 24.3.2020. https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/opportunities/individuals/students/studying-abroad_fi

Euroopan komissio: Erasmus+. Henkilöstö (täydennyskoulutus). Päiväämätön, viitattu 24.3.2020. https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/opportunities/staff-training_fi

Euroopan komission koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto: What is Erasmus+ and how is it managed? Päiväämätön, viitattu 24.3.2020. https://eacea.ec.europa.eu/erasmus-plus_en

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu (2017). A Finnish Degree Programme Delivered Overseas - Haaga-Helia Launches A Four Year Programme in Mexico. Haaga-Helia.fi-sivusto 18.9.2017, viitattu 24.3.2020. http://www.haaga-helia.fi/en/news/finnish-degree-programme-delivered-overseas-haaga-helia-launches-four-year-programme-mexico#.Xnp1m4hKhPY

Helsingin yliopisto. (2020). Opiskelijan ohjeet. Itsenäisesti ulkomaille. Viitattu 24.3.2020. https://guide.student.helsinki.fi/fi/artikkeli/itsenaisesti-ulkomaille

Hämeen ammattikorkeakoulu (2019). Koulutusvienti-erikoistumiskoulutus. Viitattu 24.3.2020. https://www.hamk.fi/erikoistumiskoulutus/koulutusvienti/

Jyväskylän Ammattikorkeakoulu: Kotikansainvälistyminen. Päiväämätön, viitattu 24.3.2020. https://www.jamk.fi/fi/Tietoa-JAMKista/Kansainvalisyys/Opiskelijoiden-kansainvalinen-JAMK/Kansainvalistyminen-opiskelussa/Kotikansainvalistyminen/

Karelia ammattikorkeakoulu: Kansainvälinen Karelia. Päiväämätön, viitattu 24.3.2020. https://www.karelia.fi/fi/karelia/tutustu-meihin/kansainvalisyys

LAB University of Applied Sciences: Kansainvälinen kaksoistutkinto. Päiväämätön, viitattu 24.3.2020. https://lab.fi/fi/kansainvalinen-kaksoistutkinto

Lapin yliopisto: Arctic Five Education. Teacher Education for Social Justice and Diversity. Päiväämätön, viitattu 24.3.2020. https://www.ulapland.fi/EN/Webpages/Teacher-Education-for-Social-Justice-and-Diversity/Projects/Arctic-Five-Teacher-Education

Manner, M. (2018). Koulutusviennissä muhii jättibisnes – ”suomalaista opettajaa pidetään Kiinassa ihan keisarina”. Opettaja-lehti 1.6.2018. Viitattu 24.3.2018. https://www.opettaja.fi/tyossa/koulutusviennissa-muhii-jattibisnes-suomalaista-opettajaa-pidetaan-kiinassa-ihan-keisarina/

Oulun ammattikorkeakoulu (2020). Opinto-opas. Kansainväliset opiskelu- ja harjoittelumahdollisuudet. Viitattu 24.3.2020. https://www.oamk.fi/opinto-opas/opiskelu-oamkissa/kansainvaliset-opiskelu-ja-harjoittelumahdollisuudet#Kaksoistutkinnot

Opetushallitus. (2019). Erasmus-ohjelman rahoitus kasvaa vuodelle 2020. Oph.fi -sivusto 13.11.2029. Viitattu 24.3.2020. https://www.oph.fi/fi/uutiset/2019/erasmus-ohjelman-rahoitus-kasvaa-vuodelle-2020 

Opetushallitus. (2020). Ammatillinen koulutusvienti. Oph.fi -sivusto, viitattu 24.3.2020. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/ammatillinen-koulutusvienti

Opetushallitus. (2020). EDUFI-harjoittelu korkeakouluopiskelijoille ja vastavalmistuneille. Oph.fi -sivusto, viitattu 24.3.2020. https://www.oph.fi/fi/kehittaminen-ja-kansainvalisyys/tietoa-kansainvalistymisrahoituksesta/edufi-harjoittelu

Opetushallitus. (2020). First+ -ohjelma. Oph.fi -sivusto, viitattu 24.3.2020 https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/first-ohjelma

The University of the Arctic (2018). Thematic Network on Teacher Education to develop a joint Online Study Course on Arctic Inclusive Pedagogy. Uarctic.org-sivusto, 12.10.2018. Viitattu 24.3.2020. https://research.uarctic.org/news/2018/10/thematic-network-on-teacher-education-to-develop-a-joint-online-study-course-on-arctic-inclusive-pedagogy 

The University of the Arctic (2020). North2north mobility program. Viitattu 24.3.2020. https://education.uarctic.org/mobility/about-north2north/

Wikipedia: koulutusvienti. Päiväämätön, viitattu 24.3.2020. https://fi.wikipedia.org/wiki/Koulutusvienti

Media, kasvatus, identiteetti [missä?]